Kosteusvaurioita arvioidaan olevan jopa kahdeksassakymmenessä prosentissa (80 %) suomalaisista pientaloista ja kuudessakymmenessä prosentissa kerrostaloista.
Yleisimmät kosteusvauriot saavat alkunsa suunnittelu- ja rakennusvirheistä sekä riskialttiista suunnitteluratkaisuista. Tämän lisäksi puutteellinen ilmanvaihto on merkittävä kosteusvaurioihin johtava tekijä.
Kosteusvaurio syntyy, jos talon rakenteisiin tai sisäpinnoille pääsee kosteutta eikä se kuivu riittävän nopeasti. Kosteusvaurio tarkoittaa myös lähes aina mikrobivauriota (homeet, bakteerit, hiivat).
Voidakseen kasvaa ja levitä mikrobit tarvitsevat kosteutta, lämpöä, ravinteita ja happea. Asuinrakennusten lämpötila on ihanteellinen mikrobien kasvustolle ja ravinteita löytyy rakennusmateriaalien pinnoilta ja jopa pölystä.
Kupruilevat, halkeilevat, lohkeilevat tai värjäytyneet rakennusmateriaalit ovat selvä merkki kosteusvauriosta. Toisinaan nenä paljastaa rakenteissa piilevän vaurion: haju voi olla imelä, maatuva, omenainen, hapan tai kemiallinen. Kaikki mikrobikasvustot eivät kuitenkaan haise. Usein kosteusvaurio paljastuu vasta, kun talonväki ryhtyy etsimään syytä oireilulleen. Nykytiedon valossa erityisen haitallisia ovat mikrobien toksiinit eli niiden myrkylliset aineenvaihduntatuotteet.
Jos kosteusvaurio ilmenee, tulisi omistajan ryhtyä viipymättä korjaamaan vaurioiden syytä. Mitä pidempään rakennuksen vaurioituminen jatkuu, sitä kalliimpaa sen korjaaminen on. Usein korjaukset epäonnistuvat riittämättömien kuntotutkimusten, kosteusvauriokartoitusten ja korjaussuunnitelmien takia.
Jos epäilet kosteusvauriota asunnossasi, ota meihin yhteyttä!
